Ruokaa odotellessa

Eilen iso ja pikku L:n kokkaillessa mie näpertelin magneetteja. Aikaa ei siis mennyt kauaa. Kävin eilen shoppailemassa kässäjuttuja ihan kaupasta pitkästä aikaa. Ostin magneettinauhaa, ratkojan (kummasti on kadonnu miun ratkoja jonnekii, työpisteen kaaoksella ei varmaa oo mitää osuutta asiaa...), tupsuntekolaitteen (tästä lisää myöhemmin) ja vyyhdin trikookudetta. Hokasin että meillä on ihana käsityöliike ja siellä ois ollu vaikka ja mitä ihanaa. Onneksi oli pikku L mukana tuhoomassa miun pidempää ostostelua. Tuolla oli huoneellinen erivärisiä trikookuteita ja hintakaan ei ollut paha. Totesin että projektiin mikä miulla on ajatuksena voisin ostaa valmista kudetta.

Dominomagneettien idea ei suinkaan oo miun oma, on näitä varmaan moni muukin tehny. Näin tämmösiä joskus jossain sisustuslehdessä ja kirpparilta sattui löytymään vanha muovinen domino peli. Ihan kaikkiin nappuloihin ei nauha riittäny, pitää ostaa vähän lisää.

Lilleri lalleri

Aurinko aurinko lettuja paistaa.
Hauska on auringon lettuja maistaa.
Kiipeän puuhun,
pistelen suuhun.
Loput voin heittää ukolle kuuhun!
Sitten käynkin nukkumaan,
pikkuinen vatsani pullollaan.

Tein pyynnöstä muutaman lorupussukan. Ensimmäinen on tehty pussilakanasta, toinen verhosta ja kolmas on ihan uutta kangasta. Keskimmäiseen tein pikkuisen norsun roikuskelemaan ja oikeen reunimmaisessa on pullea sydän.

Maalari maalasi taloa,
sinistä ja punaista,
illan tullen sanoi hän,
-nyt mä lähden tästä talosta pois,
puh pah pelistä pois!

Syksy se vilkastuttaa kirpparit

Pitkästä aikaa kävin omat kirpparit läpi, tai no ne kaks parasta niistä. Mukavasti oli hiljaisemman kesän jälkeen pöydät täyttyneet ja löytöjäkin tein. Ostin mm. 2000 luvun Suuri käsityö -lehtiä pari nippua, joitain kankaita ja pikku L:lle pari kirjaa. Kirjoja ei kai koskaan voi olla liikaa. Eikä käsityölehtiä.

Hilavitkutin. Ihan huippu! Tai siis käsikäyttöinen vatkainhan se on ja toimiikin oikein hyvin, ainakii kuiviltaa. Pitää vissii kokeilla kermaa vatkuutella tällä. Maksoi vain euron. Tää pitää ehkä viritellä jotenkii tuohon keittiön seinälle.

Vihdoin löysin Jukka palikkalaatikon. Kaikki palikatkii taitaa olla tallella, jokaista kaksi kappaletta. Tääkii oli vaa euron. Näitä olen nähnyt ihan ylihintaisina kirppareilla ja huutiksessakin. Voi kyllä olla että tää on enemmän äiskän "lelu". Ei taida pikku L olla enää niin palikkalaatikko iässä. 1 vee neuvolassa täti pyysi pikku L:ää laittamaan palikat laatikkoon ja neuvokas pikkumies avasi kannen ja alkoi mättää palikoita sisälle. Paaaljon helpompaa ;)

Nämä rakentelupalikat menee vielä kaappiin jemmaan. Näitä muistan olleen jossain päivähoitopaikassa ja iso L:kin muisteli leikkineensä tämmösillä lapsena. Kuvaustaustankin ostin kirpparilta. Se on turkoosivalkoinen pussilakana, missä on norsuja, kirahveja, apinoita ja seeproja. Aikas kiva. Taidan ottaa ihan käyttöön pikku L:lle, oli niin hyväkuntoinenkin.

Löysin myös aika hyväkuntoisen sarviksen lautasen ja pienen pienen emalikipon. Mie nään tuossa lautasella kaurapuuron voisilmällä. Mummolla taisin tuonnäköisestä lautasesta puuroa popsia.

Itselle ostin hauskat kirsikkakorvikset. Aika harvoin ostan korvakoruja kirpparilta, mutta nää oli nii kivat.

Täällä taasen

Mökkeilyt on mökkeilty. Oikein mukavasti vierähti viikkon siellä ihanassa rauhassa. No, niin rauhassa kuin lapsiperhe nyt vaan voi olla. :) Sain jotain jopa ommeltuakin ja hyvä niin. Tänään olin taas torilla myymässä ja kivastihan siellä meni. Saumurin hankinta alkaa jo häämöttää. Siis sellaisen edullisen, ei sellaisen mikä maksaa lähemmäs tonnin!

Ihan vaan mökillä lekottelua ei reissu ollut, käytiin tutustumassa lähialueisiin. Automatkat meni mukavasti virkatessa. Kaksi räteistä on tehty aiemmin, loput viisi tein matkoilla. Alla olevan verhot ostin kirpparilta. Ihastuin kovasti tuohon kuosiin. Jotain keittiötekstiilijuttuja vois näistä tehdä.

Pipoja niistä aiemmin esitellyistä kirpparikankaista. Marimekkoa ovat kaikki. Edelleen tuo vihree on miusta ihanaa. Ja edelleen harmi että se on niin pieninä paloina...Jotain pientä pitäis vissii sit keksii.

Lupasin edellisellä reissulla eräälle mekkojani ihastelleelle naiselle tehdä 1-vuotiaan kokoisia mekkosia. Tässä niitä nyt sit ois. Tuuli häiritsi miun kuvailuja, vähän on heiluvaisia kuvia. Tämä mekko on tehty esiliinasta ja tasku on ihan tarkoituksella vinossa. :)

Mitään kummempaa uutta kaavaa näihin ei ole. Pienensin vain isomman mekon peruskaavaa. Tässä on käytetty mummoni pussilakanaa ja hihat sekä tasku on tehty pikkuisista liinoista. Näyttääpäs tankkisuoralta tässä kuvassa...ei siis oikeasti ole ihan tuon muotoisia mekot..

Tämä on aluslakanasta. Edelleen peräänkuulutan niitä kukallisia aluslakanoita! Ihan tylsää että nykytarjonta on niin yksiväristä.

Tää on ehkä miun suosikki. Tai sitten se sininen, tai keltainen....Tämä oli ennen tyynynpäällinen. Kuviot asettui aika kivasti ja takanakin on tuollaiset pylpyrät.

Lähtihän sieltä jotain taas kotiinkin...Pikku L sai leikkikahvinkeittimen ja hienon P.O. Korhosen valmistaman lastentuolin. MUOKS. Kovan googlettelun tuloksena löysin tiedon, että tämä on Kari Asikaisen suunnittelema Pikku-Kari tuoli, joka kuuluu laajempaan Kari sarjaan.

Nyt on ilta istuttu olohuoneessa uudessa tuolissa ja keitelty äiskälle sumppia. :) Heti tiesi pikku L minne sitä "että" laitetaan.

Keräily- ja antiikkimessuilta

Käväistiin Keräily- ja antiikkimessuilla. Siellä oli niiiiiin paljon kaikkea ihanaa mitä oisin voinu viiä kotii! Rikas mies jos oisin....Oli Puistoa, Aurinkopulloa, Ahkeraliisaa ja Grapponiaa vihreänä ja ja ja ja vaikka mitä kaunista. Ehkä vähän oli harakan kiilto silmissä ja sormet syyhysi. Jätin kaikki ihanuudet kuitenkin sinne, jos vaikka tulisi vastaan vähän edullisemmilla hinnoilla...

Täysin tyhjin käsin en kuitenkaan lähtenyt. Yhdeltä myyjältä ostin hauskan juustokuvun ja kasan pikkuisia pitsiliinoja. Näitä pieniä aika harvoin löytyy. Voishan noita tehdä itsekin, mie vaa en oikee osaa virkata! :D Kotona huomasin, että juustokupu on länsi-saksalainen. Kokoelma kasvaa..

Huomenna suunnataan taas viikoksi mökille. Miun pitäis pakkailla ompelukone ja tarvikkeet vielä tässä illalla...Yksi hyvä puoli että mökiltä löytyy sähköt, pääsee ompelupuuhiin!

Pikainen apu liinaongelmaan

Pihapöydän liinalla oli tänään ongelmia. Tuuli niin paljon, että liinalla oli vaikeuksia pysyä pöydällä. Kätevä emäntä avun keksii. Mummon ompelusalkusta kaivelin neljä verhonipsua, lisäksi rautalankaa ja pihalta neljä kiveä.

En ole saanut aikaiseksi tehdä niitä lusikkapöytäliinapainoja ja nyt ei muuta painavaa löytynyt kuin kivet...Olkoon tilapäisesti tämmöset. Aikaa meni pikku L:n "avustuksella" semmonen 20 minsaa, ilman ois menny varmaan kymppi jos sitäkään. In action kuvaa ei nyt ole, koska tuuli ja painot eivät suostuneet olemaan nätisti kuvattavina.

Ja niin pysyi liina taas paikoillaan, sen pituinen se.

Torikirppiksen satoa

Torikirppiksellä oli ihan mukavasti taas porukkaa ja tarttui sieltä jotain mukaankin. Kaikkea en viitsinyt kuvailla..Muun muassa pikku L:n paitaa, puista silitysrautaa ja pikkuautoa. Itselle ostin muutaman napin, ompelulankoja ja Marimekon trikoopaloja. Mukavaa kun ompelulankojakin löytää kirpparilta.

Joskus taisin mainita että keräilen puisia sorvattuja kynttilänjalkoja. Niiden muoto on mielestäni todella kaunis. Kaikki alkoi noista kahdesta pienestä mustasta. Ostin ne seurakunnan kirpparilta vuosia sitten. Pikkuhiljaa niitä on kertynyt lisää sieltä täältä. Kaikki muut on kirpparilöytöjä, paitsi iso musta. Se on mummon peruja ja oli (ja on) aina jouluna pöydässä. Pienen punaisen löysin tänään. Siinä ne seisovat ylväänä senkin päällä. Nyt pikku L:kin antaa niiden olla rauhassa.

Keksipurkki on Hollantilainen ja ihan uutta tuotantoa. On se vaan aikas nätti. Tulee jotenkin mieleen Vaahteramäen Eemeli.

Tämä ronsu on Tupperwaren ja näistä olen vähän haaveillut. Tästä puuttuu keskiosa, mutta eipä haittaa. Kirahvin ja koiran jos vielä löytäis.

Brio kokoelma sai myös täytettä. Ihan täysin varmasti en kyllä osaa sanoa onko kilppari Brion, mutta sellanen mielikuva ois...Pää ja häntä heiluu hauskasti kun narusta vetää.

Paras löytö oli kasa kirjain- ja numeropalikoita! Juuri eilen mainitsin Kirppari-ohjelmaa katsoessa, että nuo vanhat kirjainpalikat ois ihania ja nyt niitä löytyi. Seitsemän euroa maksoi vähän reilu karkkilaatikollinen palikoita. Ihan käypä hinta. Laatikossa oli kahta eri sarjan palikkaa.

Ovatkos nämä nyt sitten Jukka palikoita? Luulisin että on, mutten ole ihan varma. Näistä muistan etenkin tuon mustaherukan ja haarapääskyt, ihania.

Näistä ei ole mitään tietoa, en ole aikasemmin törmännyt. Aika kivoja kuvia näissäkin. Eipä taida tuo mei nurtsi enää tänä kesänä kukoistaa. :D