Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koiruuksia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koiruuksia. Näytä kaikki tekstit

lauantai 5. kesäkuuta 2010

Ompelua hiukka haikein fiiliksin

Oltii taas pikku L:n kanssa oljamissa mummolla ja papalla. Ompelin siinä sitten yhteen sohva/sänkyyn uuden patjanpäällisen.

Ensin kuvaa kuitenkin tästä venäläisestä teerasiasta. Sain sen eilen tädiltäni. Hän löysi sen anoppinsa mökin varastosta ja ajatteli, että voisin pitää siitä. Ja niin teenkin. :) Heti tuli sellainen fiilis, että samanlainen on nähty ennenkin.


Rasiassa on hauska välikansi. Mitähän siinä lukee...? Jonkinsorttinen tuoteseloste? Mummoni, äidin äiti, toi näitä paljon Venäjän reissuilta ja häneltä tämäkin on varmaan peräisin. Mummo kävi vaihtokauppaa, vei mm. sukkahousuja ja sai teetä. :) Täytyypä kysellä näistä reissuista mummolta lisää.


Tällä mie surruuttelin! Toisen mummoni varmaan 40 vuotta vanha Singeri, minkä isäni peri. Veli otti pontikkapannun ja isä ompelukoneen, molemmat oli tyytyväisiä. Singeri toimi hyvin ikäänsä nähden. Hissukseen kun surruutteli ja antoi välillä vähän jäähtyä, sain patjanpäällisen valmiiksi. Ommellessani korvissani soi mummon sanat "Ei saa ommella liian kovaa, se ei tykkää hurjastelusta." ja mietin että mitähän mummo sillä viimeeksi ompeli ja milloin. Isälle piti samalla opettaa miten ompelukonetta käytetään. Huoltoahan tuo kone vähän kaipaisi.


Roope köllöttelee "omalla" sohvallaan. Tässä patjan päällä ei ole nyt mitään. Roope aina oikein asettelee noita tyynyjä paremmin, höpsö koira.


"Onko ihan pakko tulla just tänne surisemaan sen koneen kanssa? Mie nukkuisin..."


Tässä lopputulos, hyvältä näyttää. Auringonvalo vähän vaalentaa väriä kuvassa. Kangas on ostettu Polan tehtaalta 1 e per metri. En oikein tiedä mitä se on. Luultavasti siinä on ainakin pellavaa ja puuvillaa, varmaan joku pukukangas. Aika ihanan tuntuista kangasta.


"No joo, on tää aika kiva. Mut kyl siit koneest lähti kova ääni..."


Mummon kuvista löyty hauska otos, missä mummo ompelee rivitalon takapihalla. :D Pöytä pihalle ja Singeri vaa jatkoroikan päähä! Mummo oli kova ottamaan aurinkoa (ainakin kuvien perusteella) ja tais olla aika lämmin päivä. Tarkkaan jos kuvaa katsoo niin pöydän vasemmalla puolella nököttää samanlainen venäläinen teepurkki kuin minkä eilen sain! Siinä varmaan oli nuppineuloja ja muita ompelutarvikkeita.

Edellisessä kuvassa näkyy osittain tämä kelkka. En oikein tiedä mistä se on peräisin. Tämä kuva on kuitenkin jostain 70-luvulta ja silloin mummo laittoi siihen aina kesäkukkasia. 80-luvun alussa, kun olin pieni, pappa kunnosti sen ja miuta työnneltiin siinä talvella. Pappa teki siihen mm. uuden työntökahvan, se on nykyään punainen. Monen monta vuotta kelkka oli kummini navetan ylisillä maalla, kunnes se käytiin sieltä viitisen vuotta sitten hakemassa. Nyt se koristaa vanhempieni olohuonetta ja siinä on viherkasveja.


Vähän hassut välit jäi näitten vikojen kuvien ympärille...mutta se johtuu skannauksesta ja siitä et mien osaa kuvakäsittelyy. :D Yrittäkää kestää.

keskiviikko 14. huhtikuuta 2010

Ensio Mäyräkoira

Ihan Enska vaan. Aikaisemmin kerroin kirpparilta löytämästäni kirjasta Raili Myntin Pehmeitä leluja ja nyt sain tehtyä siitä sen ihanan mäyräkoiran. :)

Vähän muokkasin ohjetta ja kaavaa. Tällä mäyriksellä selkä on vähän lyhyempi ja en laittanut sen sisälle lecapapuja, kuten ohjeessa. Lisäksi kirjan koiralla korva, tassut ja häntä oli yksinkertaisesta nahasta, mie tein nekii kankaasta. Kylkiosiin on käytetty Pirkko Hammarbergin 1973 suunnittelemaan Optinen omena kangasta. On aika herkku, etenkin vihreänä.


Enska ei oo kateudesta vihreä, vaan ekologisuudesta. ;) Kaikki muut kankaat on kirpparilöytöjä, paitsi kukkakangas on mummon vanhasta tyynyliinasta. Koskapa olen innostunut kovasti pitsiliinahommista, on tassujen ja hännän päälliset tehty pitsiliinasta.


Vili köllöttelee Enskan kanssa auringossa. Enskasta tuli muuten aika tarkalleen samankokoinen kuin Vili...


"Mitä räpsit siinä? Enska on miun kaveri."


Ja mikähän oli pikku L:stä parasta? No se nenännappula tietysti!


Kauan on ollut ajatuksissa tehdä neulatyyny. Tämän ohjeeseen törmäsin tuolla 70-luvulta päivää -blogissa. Ja tarkka ohje löytyy täältä. Oli helppo ja nopsa tehdä. Tähän käytin myös Optista omenaa. Ja siitä syystä varmaan koko tekoajan soi päässä "Olen ooomeena, olen ooooooomeena, olen pyööreää ooomeeenaaa..."

Tulipahan pläjäys!

torstai 1. huhtikuuta 2010

Before and after

Eilen oli oikea mullistusten päivä! Ensin laittelin kukkasille uudet mullat ja koiruus sai kesäkuosin.

Tämän kukkasen otin mummolta, kun tyhjensimme hänen asuntoaan. Se oli tärkeä kukka mummolle ja muistuttaa minua hänestä. En vain enää muista mikä tämän kukan nimi on....Mummoltakaan kun ei voi enää kysyä.


Kukka on kova tekemään poikasia ja nytkin siitä sai neljään ruukkuun kukat. Yksi näistä jää kotiin, yksi menee anoppilaan ja kahdelle pitäisi vielä uusi koti löytää.


"Emäntä käytti taas siinä typerässä suihkussa..tästä ei kyllä hyvää seuraa! Mitähän se sitten keksii? Uuuuuu possunsaparo! Herkkua! ....No ei se suihku nyt niin kauheeta ollukaa."


"Arvasinhan ettei se siihen suihkuun loppunut! Vei mokoma karvatkin päältä ja kynnetkin leikkas, mokoma. Pistin kyllä kovasti hanttiin! Parrankin leikkas ihan vinoon, nyt kyllä mökötän ja tässä kuvassa en ainakaan oo paikallaan! *mutinaa jupinaa*"

tiistai 16. maaliskuuta 2010

Vili vilpertti

Tässä ollaan taas aikaisin liikkeellä..ilmeisesti ollaan jo kesäaikaan siirrytty tässä perheessä. Aamukahvin lomassa voisi jotain kirjoitella.

Tässä on meidän Vili, karkeakarvainen kääpiömäyräkoira. Vili on aika vilukissa ja tää talvi on ollut sen mielestä jotain ihan kauheeta! Tein sille villakangastakin, jos ulkoilu maistuisi vähän paremmin. Takin kankaat on mummon peruja. Mummo säästi ihan kaiken ja nyt se kaikki on sitten miulla säästössä. Eihän niitä nyt voi pois heittää ;D Alkaa vähän tuo säilytystila tosin jo loppua...

Päällisosa on jotain villakangasta ja vuori fleeceä. Oli aika hankalaa muuttaa kaavaa tuolle pitkäselkäiselle mäyrikselle sopivaksi. Takki voisi olla vähän pitempi..


torstai 11. maaliskuuta 2010

Roope hoitopoikana

Vanhempieni mäyräkoira Roope tuli meille aamulla hoitoon vähäksi aikaa. Heti löytyi se "oma" paikka sohvannurkalta. Roope istuu baaritiskillä..



"Ai sie kävit nukkumaa siihe. No voin miekii sit rauhottuu nukkumaa tähä vieree." Pohdiskeli Vili vilpertti meidän oma mäyräkoira. Roope on Vilin idoli =) Roope tutkaili kaikki paikat läpi ja Vili kulki perässä "Mitä teet? Mitä teet? Mitä siellä on?"